tyylisuunta

Tyylisuunta on suomalainen termi, jota käytetään kuvaamaan tietyn taiteellisen, suunnittelullisen tai kulttuurisen ilmaisun yleispiirteistä, jotka yhdistävät teoksia, rakennuksia, muotoilua tai tekstejä. Se muodostaa yhdessä tyylin ja suunnan käsitteet toisenlaisen, laajemman kulttuurisen kontekstin sisällä.

Tyylisuuntaa määrittävät toistuvat piirteet kuten muodot, motiivit, värimaailma, materiaalit ja tekniset ratkaisut sekä niihin liittyvät ideologiset tai kulttuuriset viitteet. Piirteet voivat olla sekä visuaalisia että rakenteellisia ja niitä voidaan tarkastella aikakauden, alueen tai koulukunnan näkökulmasta. Tyylisuuntia voidaan tarkastella sekä yksittäisissä teoksissa että laajoissa kokoelmissa ja ne voivat kehittyä ajan myötä, mikä voi johtaa keskusteluun siitä, missä määrin niitä kannattaa pitää erillisinä suuntauksina.

Tyylisuuntien käyttö auttaa systematisoimaan ja ymmärtämään kulttuuriperintöä sekä tieteellisessä tutkimuksessa että museopedagogiikassa. Se mahdollistaa vertailevan analyysin eri medioissa ja aikakausina, esimerkiksi arkkitehtuurissa, sisustussuunnittelussa, graafisessa suunnittelussa sekä kirjallisuudessa ja musiikissa. On kuitenkin huomionarvoista, että tyylisuuntien rajat ovat usein overlapping-alueita, eikä niitä ole määritelty yhtästa voimakkaasti kuin virallisempia suunnittelukategorioita. Tyylisuuntia käytetäänkin enemmän kuvaamaan suuntaa-antavaa kokonaisuutta kuin tiukkaa luokitusta.