typpimolekyyleistä

Typpimolekyyli, jota merkitään kemiallisella kaavalla N₂, on yksi yleisimmistä ja merkittävimmistä molekyyleistä maapallolla. Se koostuu kahdesta typpiatomista, jotka ovat sitoutuneet vahvalla kolmoissidoksella. Tämä kolmoissidos tekee typpimolekyylistä erittäin vakaan ja reagoimattoman, minkä vuoksi typpeä kutsutaan usein inertiksi.

Ilmakehän koostumuksesta noin 78 % on typpikaasua, mikä tekee siitä ilmakehän yleisimmän kaasun. Sen vähäinen reaktiivisuus on tärkeää elämälle, sillä se laimentaa happea ja estää siten liian nopeita palamisreaktioita. Vaikka typpimolekyyli itsessään on reagoimaton, typpi on elämälle välttämätön alkuaine, joka esiintyy muun muassa aminohapoissa, nukleiinihapoissa ja proteiineissa.

Typen kiertokulku luonnossa, tunnettu nimellä typpikierto, on prosessi, jossa typpi muuntuu eri muotoihin maaperässä, vedessä ja ilmakehässä. Typpisidonnaiset bakteerit ovat keskeisessä roolissa tämän kierron mahdollistamisessa, muuttaen ilmakehän typpeä kasvien käyttökelpoiseen muotoon ja takaisin.

Teollisesti typpeä tuotetaan tislaamalla nesteytettyä ilmaa. Sitä käytetään laajasti muun muassa elintarvikkeiden pakkaamisessa (suojaamaan hapettumiselta), kemianteollisuudessa (reaktioiden säätelijänä) ja lääketieteessä (esimerkiksi nestemäisen typen käyttö kryoteriassa).