tutkimusvaikutusten

Tutkimusvaikutusten tarkoitetaan tutkimustoiminnan seurauksia yhteiskunnalle, taloudelle, kulttuurille, politiikalle ja tieteelliselle tiedolle. Termi kattaa sekä välittömät ja mitattavat muutokset, kuten patentit, yritysten syntymisen ja koulutuksen parantumisen, että pitkäaikaiset ja vaikeammin kvantifioitavat ilmiöt, kuten julkisen keskustelun muutos tai käytäntöjen kehittyminen.

Vaikutuksia arvioidaan monilla tasoilla: tutkija-, tutkimusryhmä-, instituutio- ja sektoritasolla. Arviointimenetelmät yhdistävät kvantitatiivisia indikaattoreita (viittaukset, kaupallistaminen, rahoitus) ja kvalitatiivisia lähestymistapoja (vaikutustarinat, case-analyysit, sidosryhmähaastattelut). Kansainväliset ja kansalliset arviointikehykset, kuten REF Iso-Britanniassa ja erilaiset yliopistojen vaikuttavuusarvioinnit, ovat lisänneet kiinnostusta ja kysyntää tutkimusvaikutusten systemaattiselle mittaamiselle.

Tutkimusvaikutusten edistäminen liittyy tiedon yhteiskunnalliseen hyödyntämiseen: yhteistyöhön elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, tiedeviestintään sekä koulutukseen ja kapasiteetin rakentamiseen. Arviointiin liittyy haasteita, kuten vaikuttavuuden viive, attribuutio-ongelma ja mittareiden pelkistävä käyttö, mikä voi vaikuttaa tutkimuksen monimuotoisuuteen ja tutkimuskäytäntöihin.

Käytännössä tutkimusvaikutusten ymmärtäminen auttaa päättäjiä, rahoittajia ja tutkijoita suunnittelemaan tavoitteellista tutkimusta ja arvioimaan sen pitkän aikavälin merkitystä.