tutkimustavat

Tutkimustavat viittaavat tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen käytettäviin lähestymistapoihin ja menettelyihin, jotka ohjaavat aineiston keräämistä, analysointia ja tulkintaa tutkimuskysymysten ratkaisemiseksi.

Ne voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan: laadulliset, määrälliset ja sekoitetut menetelmät. Laadulliset menetelmät tähtäävät syvälliseen ymmärrykseen ihmisistä ja ilmiöistä ja niissä käytettyjä keinoja ovat esimerkiksi haastattelut, ryhmähaastattelut, osallistuva havainnointi sekä sisällön- ja diskurssianalyysi. Määrälliset menetelmät perustuvat numeeriseen dataan ja tilastolliseen analyysiin, kuten kyselytutkimuksiin, kokeisiin, arkistomateriaaleihin ja tilastollisiin malleihin. Sekoitetut menetelmät yhdistävät näitä lähestymistapoja vastaamaan tutkimuskysymyksiä kokonaisvaltaisesti.

Tutkimussuunnitelma voi sisältää sekä kokeellisia että ei-kokeellisia suunnitelmia sekä tapaustutkimuksia, pitkittäistutkimuksia, poikkileikkaustutkimuksia ja arkistodokumenttien analyysia.

Eettisyys ja soveltuvuus ovat keskeisiä tekijöitä: tutkijat huolehtivat osallistujien suostumuksesta, yksityisyydestä ja tietoturvasta sekä hankkivat tarvittavat eettiset hyväksynnät.

Laatua ja luotettavuutta arvioidaan sekä määrällisessä että laadullisessa tutkimuksessa; määrällisessä tutkimuksessa keskeisiä kriteerejä ovat validiteetti ja reliabiliteetti, laadullisessa tutkimuksessa uskottavuus, siirrettävyys, luotettavuus ja todennettavuus. Käytäntöä parantavat triangulaatio, osallistujien palaute, audit trail ja reflektointi.

Raportointi kuvaa suunnittelun, käytetyt menetelmät, kerätyn aineiston, analyysit sekä rajoitteet siten, että tutkimus on avattavissa ja kriittisesti arvioitavissa.