tulipalonkestävyys

Tulipalonkestävyys viittaa rakennuksen tai rakenteen kykyyn vastustaa tulta ja pysyä toiminnallisena määritellyn ajan tulipalon sattuessa. Se on keskeinen osa paloturvallisuutta, jonka tavoitteena on suojata ihmishenkiä, omaisuutta ja ympäristöä. Tulipalonkestävyyttä arvioidaan yleensä standardoitujen testien avulla, joissa rakenteita altistetaan kontrolloiduille korkeille lämpötiloille ajan mittaan.

Rakennusmateriaalit ja -järjestelmät luokitellaan niiden palonkestävyyden perusteella, yleensä tunteina. Tämä luokitus perustuu siihen, kuinka kauan materiaali tai rakenne kestää kuormitusta korkeassa lämpötilassa ennen kuin sen kantokyky heikkenee merkittävästi tai se menettää rakenteellisen eheytensä. Tärkeimmät kriteerit arvioinnissa ovat kantokyky (R), tiiveys (E) ja eristävyys (I).

Rakennusmääräykset määrittelevät vähimmäisvaatimukset tulipalonkestävyydelle eri rakennustyypeille ja käyttötarkoituksille. Esimerkiksi sairaaloissa ja kokoontumispaikoissa vaaditaan yleensä korkeampaa tulipalonkestävyyttä kuin varastoissa. Oikein suunniteltu ja toteutettu tulipalonkestävyys antaa ihmisille riittävästi aikaa poistua rakennuksesta turvallisesti ja mahdollistaa palomiesten tehokkaan toiminnan. Se myös rajoittaa palon leviämistä rakennuksen sisällä ja sen ulkopuolelle.