tuhlaukseen

Tuhlaukseen on suomen kielen illatiivi, joka muodostuu sanasta tuhlaus. Se viittaa toimintaan, jossa resursseja käytetään turhaan tai haaskataan. Tuhlaus ja sitä kuvaava verbi tuhlata tarkoittavat resurssien epäoptimaalista tai harkitsematonta käyttämistä, jolloin potentiaalinen hyöty menetetään.

Etymologisesti sana kumpuaa verbistä tuhlata, joka tarkoittaa “squander” tai “wastaa” ja jonka nominaalimuodosta muodostuu tunnisteiden kautta käytettävä termi tuhlaus. Illatiivi –aukseen esiintyy usein yhdessä määrän ilmaisemien objektien kanssa: esimerkiksi varojen tuhlaamiseen, ajan tuhlaukseen. Tässä muodossa sana sopii kuvaamaan suuntaa kohti, jossa toiminta kohdistuu johonkin konkreettiseen päämäärään tai kohteeseen.

Käyttökonteksteja tuhlaukseen ovat taloudellinen suunnittelu, julkiset ja yksityiset menot sekä arkikontekstit, joissa puhutaan siitä, miten aikaa, rahaa tai materiaalia käytetään. Tuhlausta pidetään yleisesti negatiivisena ilmiönä, mutta keskustelu voi sisältää myös näkökohtia siitä, milloin “tuhlaaminen” johtaa pitkällä aikavälillä suurempaan hyötyyn—esimerkiksi riskinottojaksojen tai investointien yhteydessä. Siksi termiä käytetään sekä moraalisessa että taloudellisessa arvioinnissa.

Tuhlaukseen liittyviä ilmaisuita ovat esimerkiksi “tuhlaa rahaa” ja “tuhlaaminen” sekä tilanteet, joissa puhujat viittaavat resurssien harhaanjohtuvaan tai ylipäätään tarkoituksettomaan käyttöön. Se heijastelee arvoja kuten vastuullisuus, kustannus-hyötynäkökulma ja mahdollisuuksien kustannuksia.