trimeristä

Trimeri on kemian ja biokemian termi, joka viittaa kolmeen toisiinsa liittyneestä alayksiköstä muodostuvaan rakenteeseen. Suomenkielinen muoto trimeristä on elatiivinen, ja sitä käytetään kuvaamaan jotakin, joka on peräisin tai tulosta trimeristä. Esimerkiksi lauseessa voidaan sanoa, että jokin fragmentti on trimeristä peräisin.

Laajemmin trimerit voivat olla homotrimeriä (kolme identtistä alayksikköä) tai heterotrimeriä (kolme erilaista alayksikköä). Biologiassa ja lääketieteessä trimerit ovat yleisiä sekä proteiinien että virusten pinnan glykoproteiinien että kollageenin rakenteissa. Trimerit voivat muodostua alkohestettujen tai ei-kovalenttisten vuorovaikutusten avulla, ja ne voivat toimia itsenäisininä yksikköinä tai olla osa suurempia komplekseja.

Esimerkkejä tunnetuista trimerirakenteista ovat influenza-viruksen pinnan hemagglutiniini, joka on usein homotrimeri, sekä kollageenin kolmiulotteinen, trihelixinen rakenne. Proteiinien trimeroituminen voi vaikuttaa rakenteeseen ja toimintaan, kuten sitoutumiseen reseptoreihin tai entsyymeihin. Trimetrioppien tutkimuksessa voidaan tarkastella esimerkiksi vuorovaikutusverkkoja, stabiliteettia ja allosteerisia vaikutuksia.

Käytännössä termiä trimeristä käytetään kuvaamaan sekä itse trimeriä että siitä peräisin olevia materiaaleja tai fragmentteja. Esimerkki: trimeristä erotettu fragmentti tai trimeristä peräisin oleva näyte. Etymologisesti sana trimeri on lainattu englannista ja muodostettu kreikkalaisista juurista tri- (kolme) ja meros (osa).

---