toinfinitiivimuodon

Toinfinitiivimuoto, englannin kielessä tunnettu termi, tarkoittaa verbin epäsuoraa, perusmuotoinen muodostetta, jossa etuliitteenä on partikkeli to. Muodossa on siis to + perusmuoto (to go, to eat, to be). Kyseessä on yksi pääkielesi järjestelmän ei-finiittisistä verbimuodoista, joilla on useita syntaktisia tehtäviä.

Muodostus ja muotoilu: To-infinitiivi muodostetaan yhdistämällä to ja verbin perusmuoto. Verbin epäsäännöllisyydet vaikuttavat vain siihen, mikä on perusmuoto, mutta rakenne pysyy samanlaisena. To-infinitiivia käytetään sekä pää- että sivulauseiden sisällä, ja se voi esiintyä lauseen subjektina, objektina tai muiden lauseenjäsenten yhteydessä. On hyvä huomata, että suomen ja monien muiden kielten rinnakkaistuissa rakenteissa on myös niin sanottu bare-infinitiivi, joka esiintyy ilman to-alkua, kuten after modal-verbien käytössä (can go) tai causatiiviverbeissä (make him go).

Käyttö ja funktiot: To-infinitiivia voidaan käyttää lauseen subjektina: To travel is exciting. Objektina: I want to travel. Adjektiivin merkkikuvauksissa: easy to learn, difficult to solve. Substantiivia seuraamassa: the decision to move. Adverbiaalisena tarkoituksena: She studied to pass the exam. Liittyessä relatiivilausuntoihin tai täydennyksenä: the book to read.

Käyttö eronteisesti bare-infinitiivin kanssa: Usein modaaliverbien jälkeen sekä määräävissä lauseissa käytetään bare-infinitiivia (can go), kun taas to-infinitiivi ilmaisee usein tarkoitusta tai suunnittelua. Valinnaisesti help-verbin kanssa “to” voi olla mukana tai pois: help me to/keep me... (help).

Lyhyesti: To-infinitiivimuoto on keskeinen keino ilmaista tarkoitusta, tahtoa, suunnitelmia ja epätyypillisiä lauseita englannin kielessä, joiden avulla lauseita voidaan rakentaa monipuolisesti.