toimijamuodot

Toimijamuodot ovat suomalaisessa sosiologisessa ja politiikan tutkimuksessa käytettyjä käsitteitä, jotka viittaavat siihen, millaisia toimijoita sosiaalisissa, poliittisissa ja hallinnollisissa prosesseissa on mukana ja millä tavoin ne vaikuttavat. Käsite korostaa sekä toimijoiden luokittelua että heidän toimintatapojensa laatua: toimijat voivat olla yksittäisiä ihmisiä, kansalaisia, järjestöjä, yrityksiä, viranomaisia, tutkimuslaitoksia tai muita instituutioita. Toimijamuotoja voidaan tarkastella sekä rakenteellisina tahoina (viranomaiset, parlamentti, hallitus) että verkostojen ja kenttien muodostamina toimijuuden käytäntöinä (kansalaisliikkeet, asiantuntijaverkostot, konsortiot).

Toimijamuotoja luokitellaan usein sen mukaan, millaisia resursseja ja legitimiteettiä ne käyttävät, ja miten ne toimivat vaikuttamisen välineillään: lainsäädäntöön ja politiikkaan suora vaikuttaminen, konsultointi ja yhteistyö, palvelujen tuottaminen, tiedon ja julkisen keskustelun järjestäminen sekä kollektiiviset liikkeet. Käytännössä tutkimuksessa voidaan eritellä esimerkiksi yksilöiden, järjestöjen, yritysten, julkisen sektorin sekä akateemisten ja alueellisten toimijoiden rooleja sekä vuorovaikutuksen muotoja.

Käytön tarkoituksena on ymmärtää, miten erilaiset toimijat muodostavat vaikuttamisverkkoja, miten heidän voimavaransa ja legitimiteettinsä siirtyvät sekä miten politiikasta ja hallinnosta muodostuvat käytännöt syntyvät ja muuttuvat.

Toimijamuotojen käsite on analyyttinen ja joustava; eri tutkimus- ja politiikkayhteyksissä kategoriat voivat painottua tai yhdistyä uusissa toimintaympäristöissä.