tilastokehyksissä

Tilastokehyksissä viitataan tilastotieteen ja tilastointiprosessien puitteisiin, joissa tilastot tuotetaan ja tulkitaan. Kehys määrittelee, mitä tilastoja tuotetaan, miten tiedot kerätään, miten muuttujat luokitellaan ja miten populaatiot rajataan, sekä minkälaisia menetelmiä ja laadunvarmistuskäytäntöjä käytetään. Se sisältää usein useita toisiinsa liittyviä osia: konseptuaalisen viitekehyksen, luokitukset ja terminologian, populaatio- ja otantakäsitteet sekä mittaus- tai rekisterilähteet, menetelmät tiedonkeruulle ja analyysille sekä metadata- ja laadunvarmennuskäytännöt.

Tilastokehys mahdollistaa tilastojen johdonmukaisen laadun ja vertailukelpoisuuden sekä maan sisällä että kansainvälisesti. Se auttaa määrittelemään aikaisempien ja tulevien tilastojen yhteensopivuuden, selittämään mahdolliset muutokset tilastoihin sekä avaamaan metodit lukijoille.

Käytäntöjä ja sovelluksia ovat kansalliset tilastokehykset sekä kansainväliset viitekehykset. Esimerkiksi Suomessa tilastokeskus ylläpitää tilastoviitekehystä osana tilastotuotannon laadun hallintaa, ja Euroopan unionin tilastojärjestelmä perustuu yhteisiin vaatimuksiin ja laadunvarmistusperiaatteisiin. Haasteita tilastokehyksissä ovat muuttuvat lainsäädäntövaatimukset, uudet datalähteet kuten rekisteridatat ja big data sekä tarve säilyttää vertailukelpoisuus ajassa.

Yhteenvetona tilastokehykset muodostavat tilastotuotannon peruskehyksen, joka varmistaa, että tilastot ovat luotettavia, ymmärrettäviä ja vertailukelpoisia.