tietokantaarkkitehtuurit

Tietokantaarkkitehtuuri viittaa tietokantajärjestelmän suunnittelun yleiseen rakenteeseen ja tapaan, jolla sen eri osat on järjestetty ja miten ne kommunikoivat keskenään. Se on keskeinen tekijä tietokannan suorituskyvyn, skaalautuvuuden, luotettavuuden ja ylläpidettävyyden varmistamisessa. Yleisimpiä arkkitehtuurimalleja ovat relaatiomallit, NoSQL-mallit ja muistissa sijaitsevat tietokannat.

Relaatiotietokannat, jotka perustuvat relaatioteoriaan, käyttävät taulukoita datan tallentamiseen. Taulukoilla on ennalta määritellyt skeemat, ja dataa käsitellään SQL-kielellä. Ne ovat tunnettuja vahvasta konsistenssistaan ja transaktiotuesta.

NoSQL-tietokannat, eli "ei vain SQL", tarjoavat joustavampia malleja, jotka sopivat paremmin suuriin määriin jäsentymätöntä tai puolistrukturoitua dataa. Näitä ovat esimerkiksi dokumenttitietokannat, avain-arvo-tietokannat, sarakeperusteiset tietokannat ja graafitietokannat. NoSQL-tietokannat painottavat usein skaalautuvuutta ja saatavuutta.

Muistissa sijaitsevat tietokannat (In-Memory Databases, IMDB) tallentavat datan RAM-muistiin, mikä mahdollistaa erittäin nopean tiedonsaannin ja -käsittelyn. Ne soveltuvat hyvin reaaliaikaisiin sovelluksiin, joissa latenssi on kriittinen tekijä.

Tietokanta-arkkitehtuuriin vaikuttavat monet tekijät, kuten sovelluksen vaatimukset, datan määrä ja tyyppi, odotettu kuormitus sekä budjetti. Oikean arkkitehtuurin valinta on olennaista tehokkaan ja toimivan tietokantaratkaisun luomiseksi.