tiedonsiirtoyhteyksiä

Tiedonsiirtoyhteydet ovat kanavia, joiden kautta data siirtyy laitteiden tai verkkojen välillä. Ne muodostavat tiedonsiirron fysiikan ja protokollien perusta, ja voivat olla sekä fyysisiä siirtomedia että langattomia yhteyksiä. Yhteydien laajuus ja laatu vaikuttavat siihen, miten nopeasti ja luotettavasti tieto siirtyy.

Fyysiset yhteydet ja niiden tyypit voidaan jakaa pääpiirteittäin kiinteisiin ja langattomiin. Kiinteät yhteydet kattavat valokuitu- ja kuparipohjaiset kaapelit sekä koaksiaalikaapelit, ja niitä käytetään usein rakennetuissa verkoissa sekä tiedonhallinnassa suurten liikennemääriä varten. Langattomat yhteydet kattavat sekä paikalliset langattomat verkot, kuten Wi-Fi, että laajemmat mobiili- ja satelliittipohjaiset yhteydet. Yritykset ja palveluntarjoajat käyttävät näiden yhdistelmiä saavuttaakseen sekä tiheäpaikkaisia että laajasi verkkoja.

Ominaisuuksiin kuuluvat tiedonsiirtokapaisten kapasiteetti (Bittien määrä aikayksikköä kohti), viive tai latenssi, virheettömyys sekä mahdollinen jitter. Yhteydet voivat olla elintärkeitä sekä yksittäisille laitteille että koko verkkoarkkitehtuurille, ja niihin vaikuttavat sekä fyysiset olosuhteet että tekniset standardit. Tiedonsiirtoyhteydet toteuttavat fyysisen ja datalink-kerroksen protokollia, kuten Ethernet-standardeja tai langattomien teknologioiden IEEE 802 -perheitä, ja ne tukevat korkeampien kerrosten verkkoprotokollia.

Kehitys jatkuu valokuitujen laajentumisella, nopeutuneilla mobiiliverkoilla (esim. 4G/5G) sekä uusilla Wi-Fi-standardien päivityksillä. Tiedonsiirtoyhteydet ovat olennaisia sekä arkipäiväisessä verkkoselailussa että kriittisissä palveluissa, kuten tietoliikenteessä, teollisuudessa ja datakeskuksissa.