tiedonsiirtojärjestelmät

Tiedonsiirtojärjestelmät ovat järjestelmiä, joiden tehtävänä on siirtää tietoja eri tietojärjestelmien välillä. Ne voivat välittää tiedostoja, datapisteitä, tapahtumalogeja tai viestejä sekä mahdollistaa tiedon harmonisoinnin ja synkronoinnin.

Ne jaottelevat tyypillisesti batch-tiedonsiirtoon (kerätyt tiedot siirretään ajastetuissa erissä) ja reaaliaikaiseen/strömi- sekä tapahtumalähtöiseen viestinvälitykseen. Tekniset ratkaisut sisältävät esimerkiksi FTP/SFTP, HTTP(S)-rajapinnat, AS2 sekä viestinvälitysprotokollat kuten MQTT ja AMQP.

Arkkitehtuurisesti tiedonsiirtojärjestelmät koostuvat lähdejärjestelmästä ja kohdejärjestelmästä, tiedonmuokkauksesta tai transformoinnista (esim. ETL/ELT), sekä valvonnasta ja virheenkäsittelystä. Toteutukset voivat olla keskitettyjä palveluita, API-gatewayeita tai hajautettuja sanomaisiin perustuvia ratkaisuja, kuten ESB- tai tapahtumapohjaisten järjestelmien.

Yleisimmät standardiformaatit ovat EDI (EDIFACT/X12) sekä toimialakohtaiset sanomamuodot kuten HL7/FHIR terveydenhuollossa. Dataa välitetään usein XML- tai JSON-muodossa.

Turvallisuus ja tietosuoja ovat keskeisiä: käytetään salattua siirtoa (TLS), autentikointia, pääsynhallintaa sekä auditointia. Lisäksi noudatetaan voimassa olevia tietosuojalakeja ja sopimusperusteisia SLA-sopimuksia sekä tiedon eheys ja virheiden hallinta.

Käyttökohteita ovat yrityksen sisäiset sekä toimialariippuvaiset integraatiotarpeet, kuten ERP-, toiminnanohjausjärjestelmät, toimitusketjun hallinta ja terveydenhuollon tiedonvaihto. Pilvi- ja hybridiratkaisut sekä reaaliaikaiset datavirrat ovat yleistyviä kehitystrendejä, kuten tapahtumalähtöinen arkkitehtuuri ja mikropalveluarkkitehtuuri.

Haasteita ovat luotettavuus, latenssi, virheenkäsittely sekä tiedon oikeellisuus ja versiointi. Monitorointi, hallittu virheenkäsittely ja yhteentoimivuus standardien kanssa ovat keskeisiä menestystekijöitä.