tiedonpyynnöt

Tiedonpyynnöt ovat pyyntöjä saada haltuun organisaation tai viranomaisen hallussa oleva tieto. Niitä voidaan tehdä sekä julkisen hallinnon että yksityisten toimijoiden kohdalla, ja ne voivat koskea joko julkisia asiakirjoja, henkilötietoja tai muuta kartoitettavaa aineistoa. Tiedonpyynnöt voivat tulla esimerkiksi kansalaisilta, journalisteilta, tutkijoilta tai muilta tahoilta, jotka haluavat läpinäkyvyyttä, viranomaisten toiminnan valvontaa tai omien tietojensa palauttamista.

Julkisen hallinnon tiedon saanti Suomessa kuuluu julkisuuslainsäädännön piiriin. Julkisuuslaki takaa pääsyn viranomaisten asiakirjoihin ja päätöksiin, ellei tietoa ole lain suojaama. Viranomaisen on tarvittaessa ilmoitettava, mitä tietoja voidaan luovuttaa, ja miksi osa aineistosta voidaan hylätä tai salata. Hylkäyksestä on annettava perustelut, ja päätöksestä voi valittaa ylemmälle viranomaiselle tai tuomioistuimelle.

Henkilötietojen osalta tiedonpyyntöjä käsittelee yleisesti tietosuojalainsäädäntö, kuten EU:n yleiset tietosuoja-asetus (GDPR). Henkilötietojen käsittelyä koskeva tiedonpyyntö on usein nimeltään tietopyyntö tai data subject access request (DSAR). Rekisteröidyllä on oikeus saada kopiot omista henkilötiedoistaan sekä tietoa niiden käsittelyn perusteista, käsittelyaikataulusta ja -periaatteista. Vastauksen on annettava pääsääntöisesti noin kuukaudessa, ja jos tilanne on monimutkainen, vastausaikaa voidaan pidentää kahdella kuukaudella.

Tiedonpyyntöjen käsittelyä voidaan nopeuttaa selkeällä, yksilöidyllä pyynnöllä sekä oikean identiteetin ja asianmukaisen yhteydenoton varmistamisella. Myös kustannukset ja mahdolliset rajoitukset voivat vaihdella riippuen pyynnön luonteesta ja vastaanottajasta. Se, mitä tietoja voidaan antaa, riippuu sekä lainsäädännöstä että käsittelyn luonteesta.

Seuraavat aiheet liittyvät tiedonpyyntöihin: julkisuuslaki, GDPR, tietosuoja sekä viranomaisten ja yksityisten rekisterien avoimuus.