terästyyppejä

Terästyyppejä voidaan luokitella useilla tavoilla, yleensä perustuen niiden kemialliseen koostumukseen ja mekaanisiin ominaisuuksiin. Yksinkertaisin luokka on hiiliteräs, joka koostuu pääasiassa raudasta ja hiilestä. Hiilen määrä vaikuttaa merkittävästi teräksen lujuuteen ja kovuuteen; matalahiilisiä teräksiä, joissa hiiltä on alle 0.25 %, on helpompi työstää ja hitsata, kun taas korkeahiiliset teräkset, joissa hiiltä voi olla yli 0.6 %, ovat kovempia ja kestävämpiä.

Seostetut teräkset sisältävät hiilen ja raudan lisäksi muita alkuaineita, kuten kromia, nikkeliä, molybdeenia ja vanadiinia. Nämä lisäykset parantavat teräksen ominaisuuksia monin tavoin. Esimerkiksi ruostumaton teräs sisältää vähintään 10.5 % kromia, mikä antaa sille erinomaisen korroosionkestävyyden. Työkaluteräkset taas on suunniteltu erittäin koviksi ja kulutusta kestäviksi, usein sisältäen volframia ja kobolttia.

Ruostumattomat teräkset jaetaan edelleen martensiittisiin, austeniittisiin, ferriittisiin ja dupleksteräksiin. Martensiittiset ruostumattomat teräkset ovat vahvoja ja kovia, kun taas austeniittiset ovat erittäin korroosionkestäviä ja muovattavia. Ferriittiset teräkset ovat magneettisia ja kustannustehokkaita. Dupleksteräkset yhdistävät sekä ferriittisen että austeniittisen rakenteen edut, tarjoten korkeaa lujuutta ja hyvää korroosionkestävyyttä. Jokaisella terästyypillä on omat käyttötarkoituksensa ja etunsa.