teatteritekniikassa

Teatteritekniikka on tuottavat ja järjestäytyneet tekniikan ja laitteiston yhteisö, joka mahdollistaa teatteriajastuksen fyysiset ja akustiset elementit. Se kattaa valaistuksen, äänentoiston, lavasteiden rakenteen, konejärjestelmät ja paneelitekniikan, jotka kaikki muodostavat teatterin laajennuksen. Tekniikan suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitetty huomiota sekä esteettiseen toiminnallisuuteen että turvallisuuteen.

Valaistus on yksi sahatakka ohjelmoinsaosaamisaluonte, jossa käytetään dimmerjärjestelmiä, liikkuvia projektioita ja LED-tekniikkaa. Äänentoistossa hyödynnetään mikrofoniakin, savenet, miksauskonsoleja ja mikrofonitalviä, jotta lavalla syntyy dynaaminen akustinen tila. Lavasteiden toteutuksessa sovelletaan kevyitä rakenteita, kuten ketju- ja höyrynauhoja, sekä raskaita moottorisoituja portaaleja, jotka mahdollistavat nopeiden rengasteiden vaihdosten.

Automatisointi on kiihdyttänyt teknisen tuottamisen tempoa. Rakenneohjattavat kairot ja koodattavat lohkot korjaavat eritasoa ja tarkistavat sekuntien käyttöä suuresti. Digikonsoleilla voidaan ohjata sekä valaistoa että äänierityksiä reaaliaikaisesti, mikä antaa tuottajalle suuren kontrollin ja joustavuuden. Verkkoyhdistykset mahdollistavat pilvipohjaisen tuotannon, joiden takana on skaalautuvia sovelluksia, jotka vähentävät fyysisiä laitteita.

Useita akateemisia organisaatioita kuten Aalto‑yliopiston teatteri- ja medioalojen opiskelijayksiköt pysyvät hybyggässä tukea, kun artesis ja tekniikka kohtaavat. Teatteritekniikassa on siksi tärkeä rooli, jossa kosketukset rakenteetic.

<ref>https://www.tietoa.fi</ref> <ref>https://www.teatteritekniikka.fi</ref>