tasapainoelimistä

Tasapainoelimistä, tai vestibulaarijärjestelmästä, ovat sisäkorvassa sijaitsevia rakenteita, jotka mahdollistavat kehon asennon, suunnan ja liikkeen havaitsemisen sekä tukevat tasapainon ylläpitoa. Järjestelmä koostuu kolmesta puolipyöreästä kanavasta sekä kahdesta otoliittielimestä, utriculuksesta ja sacculusesta. Puolipyöreät kanavat reagoivat pään kiertoliikkeisiin; niiden sisällä liike saa endolymfan virtaamaan ja cupulaa taipumaan, jolloin hiussolut syntetisoivat hermoimpulssin crista ampullarisin kautta. Otoliittielimet puolestaan vastaavat pään lineaariselle kiihtyvyydelle ja gravitaatiolle: makula-kudokset sisältävät hiussolut, joiden stereocilia taipuvat otoliittikiteiden (otoliitit) liikkeen seurauksena.

Signalointi ja kulku aivovirroissa: Hiussolut synapsivat vestibulaarisiin neuronien kanssa, joiden hermosolut muodostavat vestibulaarisenhermoväylän (vestibulaarinen N VIII) aivosillalle ja aivorunkoon sekä etenevät cerebellumiin. Tämän tiedon avulla aivot rakentavat kehon asennon ja liikkeen kartan ja ohjaavat sekä siistien näköä ilmaisun (vestibulo-oculaarinen refleksi) että kehon asennon säätelyä (vestibulospinaaliset refleksit).

Toiminnallinen merkitys: Tasapainoelimet ovat keskeisiä pään asennon, suunnan ja liikkeen nopeiden muutosten havaitsemisessa sekä vuorovaikutuksessa visuaalisen järjestelmän ja proprioception kanssa. Häiriöt voivat aiheuttaa vertigoa, tasapainon heikkenemistä, pahoinvointia tai näön kiinnittymisen ongelmia, ja voivat johtua esimerkiksi sisäkorvan vaurioista, infektiosta tai päävammasta.