talousmallintamisessa

Talousmallintamisessa tarkoitetaan taloudellisten ilmiöiden kuvaamista, selittämistä ja ennustamista käyttämällä matemaattisia malleja sekä tilastollisia tai ekonometrisia menetelmiä. Mallien tavoitteena on ymmärtää syy-seuraussuhteita, arvioida politiikkatoimien vaikutuksia sekä tuottaa ennusteita talouden kehityksestä erilaisten skenaarioiden alla.

Teoreettiset mallit kuten DSGE- ja CGE-mallit kuvaavat talouden vuorovaikutuksia useiden sektorien välillä. DSGE-mallit ovat dynaamisia, stokastisia ja yleisen tasapainon malleja, jotka perustuvat mikrofundamentteihin ja rationaalisiin odotuksiin. CGE-mallit tarkastelevat tuote- ja pääomamarkkinoiden tasapainoa ja mahdollistavat politiikkavaikutusten simulaation koko taloudessa.

Empiiriset ja tilastolliset mallit, kuten VAR- ja VECM-mallit sekä ARIMA-mallit, kuvaavat talouden dynamiikkaa ilman vahvaa mikrofoundations-lähtökohtaa. Niitä käytetään erityisesti lyhyen ja keskipitkän aikavälin ennusteisiin sekä skenaarioanalyyseihin.

Prosessi: määritellään tutkimuskysymys, valitaan sopiva malli, kerätään data, suoritetaan kalibrointi tai estimaatio, ja toteutetaan validointi sekä herkkyysanalyysit. Skenaario- ja narratiiviset testeihin pohjautuvat politiikkavaikutusten arviointiin.

Käytön vahvuudet ovat vuorovaikutusten huomiointi ja skenaariotyö, mutta tulokset ovat herkkiä mallin oletuksille, datan laadulle ja epävarmuudelle. Haasteina korostuvat osoitusalueiden rajallisuus ja systeemisten murrosien ennakoimattomuus.

Talousmallinnus palvelee politiikan suunnittelua, talousennusteita, riskinarviointia sekä kustannus-hyötyanalyysejä.