tajuaminen

Tajuaminen on suomen kielen käsite, jolla tarkoitetaan prosessia, jossa ihminen alkaa tiedostaa jotakin uutta ja ymmärtää aiemmin epäselvän asian. Se voi liittyä sekä sensoriseen havaintoon että kognitiiviseen oivallukseen: esimerkiksi jokin uusi tieto saa aikaan muutoksen siinä, miten ilmiö ymmärretään tai miten jokin ratkaisu nähdään toimivana.

Sanan tausta on verbi tajuta (havaita, kokea, ymmärtää) ja -minen-suffiksi, jolla muodostetaan nominaali. Tajuaminen esiintyy sekä arkikielessä että tieteellisissä teksteissä ja viittaa usein sekä hetkelliseen oivallukseen että pitkäjänteiseen ymmärryksen kehittymiseen.

Käyttö ja nyanssit: Arkipuheessa tajuaminen tarkoittaa sitä, että jokin aiemmin epäselvä asia kirkastuu. Esimerkiksi uuden tiedon saaminen voi johtaa tajuamiseen siitä, miten jokin mekanismi toimii. Psykologisessa kontekstissa sitä voidaan pitää osana havaintojen ja käsitteiden muodostumista.

Liittyviä käsitteitä ovat huomaaminen, havainnointi, ymmärtäminen sekä aha-hetki. Maailmankuvaan liittyvä tajuaminen voi muuttaa toimintaa ja uskomuksia.