säätelyRNAt

SäätelyRNA:t ovat RNA-molekyylejä, jotka säätelevät geenien ilmentymistä ilman proteiinikoodausta. Ne muodostavat keskeisen osan geneettisten säätelyverkkojen toiminnasta ja voivat vaikuttaa sekä transkriptio- että post-transkription tasoihin sekä RNA:n stabiliteettiin. SäätelyRNA:t tunnetaan sekä prokaryooteissa että eukaryooteissa ja ne osallistuvat muun muassa kehitykseen, stressivasteisiin, immuunivasteisiin sekä sairauksien säätelyyn.

Luokittelu ja esimerkit: Prokaryooteissa yleisiä ovat pienet säätelyRNA:t (sRNA), jotka base-pareittain sitoutuvat kohdemRNA:han ja vaikuttavat sen translaatioon tai hajoamiseen, usein Hfq- tai ProQ-korjaajien avulla. Eukaryooteilla keskeisiä ryhmiä ovat mikroRNA:t (miRNA, noin 22nt), siRNA:t ja piRNA:t sekä pitkät ei-koodaavat RNA:t (lncRNA). Riboswitchit ovat rakenteeltaan osa säätelyä; ne voivat sitoutua ligandiin ja muuttaa rakenteen kautta sekä transkriptiota että translataatiota.

Toimintaperiaatteet: säätely RNA voi toimia base-paarittamalla kohdemRNA:han, mikä johtaa translokatiiviseen Repressioon tai mRNA:n degradiotioon. Eukaryooteilla miRNA:t ja siRNA:t ohjaavat RISC-kompleksin avulla kohdemRNA:tä tai sen translataatiota. LncRNA:t voivat vaikuttaa kromatiinin tilaan, transkripioon, splicingiin tai muiden RNA-molekyylien toimintaan.

Merkitys ja tutkimus: SäätelyRNA:t muodostavat olennaisen osan geneettisestä verkostosta ja niillä on vaikutuksia kehitykseen, solujen erilaistumiseen sekä immuunivasteisiin. Tutkimuksessa käytetään tekniikoita kuten RNA-seq, CLIP-seq ja Ribo-seq, ja niiden fysiologisia sekä terapeuttisia sovelluksia kehitetään jatkuvasti.