syntetointi

Syntetointi on prosessi, jossa uusia aineita, rakenteita tai tuotteita muodostetaan yhdistämällä olemassa olevia komponentteja. Sillä tarkoitetaan sekä kemiallista ja biologista tuotantoa että laajempaa synteesin käsitettä, kuten digitaalista tai taiteellista synteesiä.

Kemiallinen syntetointi rakentuu reaktioiden ketjuun uuden yhdisteen muodostamiseksi. Biosynteesi tapahtuu elävissä organismeissa tai niiden sisäisissä reaktioissa. Syntetinen biologia yhdistää biologiaa ja tekniikkaa uusien biologisten järjestelmien suunnittelussa. Digitaalinen synteesi tarkoittaa erilaisten havaintojen ja mallien yhdistämistä tietokoneella.

Syntetointiprosessi alkaa suunnittelulla, jonka jälkeen seurataan reaktioita, käytetään katalyyttejä ja säädetään olosuhteita. Lopuksi erotus, puhdistus ja karakterisointi varmistavat tuotteen laadun. Laatuvarmistus sisältää usein analyysiä kuten spektrianalyysiä ja kromatografiaa.

Tieteellinen syntetointi on mullistanut kemian jo 1800-luvulla ura-synteesillä Wöhlerin toimesta; siitä on kehittynyt monimutkaisten yhdisteiden valmistustapoja. Nykyään syntetointia hyödynnetään lääkeaineiden sekä materiaalien kehittämisessä, kuten polymeerien ja katalyyttien valmistuksessa sekä energiatehokkaiden järjestelmien luomisessa.

Käyttökohteita ovat lääkeaineet, epäorgaaniset ja orgaaniset yhdisteet, polymeerit sekä hajusteet ja elintarvikkeiden lisäaineet. Syntetointi on keskeinen osa tutkimus- ja tuotantoprosesseja.

Haasteisiin kuuluvat turvallisuus ja ympäristövaikutukset, kustannukset sekä sääntely. Syntetointia pyritään tekemään kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, esimerkiksi jätteen minimoimisella ja kierrätyksellä.