supistuksista

Supistukset ovat lihasten tilapäistä jännittämistä ja lyhenemistä, jonka seurauksena kudos tai elin tuottaa voimaa tai liikettä. Ne ovat olennainen osa sekä tahdonalaista liikkumista että elimistön sisäisiä toimintoja, kuten ruoansulatusta ja verenkiertoa.

Mekanismin taustalla on sähköinen signaali, joka saa lihassolujen kalvot vapauttamaan Ca2+-ioneja. Tämä mahdollistaa aktiinin ja myosiinin välisen vuorovaikutuksen ja lihaksen lyhenemisen. Lepo- tai rentoutumisvaiheessa Ca2+ palautuu soluissa, ja supistus lakkaa.

Supistuksia esiintyy kolmessa päätyypissä: skelettilihaksissa ne ovat tahdonalaisia ja mahdollistavat liikkeet; sileissä lihaksissa (esim. ruoansulatuskanavassa, hengitysteissä, verisuonissa, virtsarakossa) ne ovat yleensä tahdottomia; sydänlihaksessa supistukset ovat rytmisiä ja automaattisia.

Esimerkkejä ovat lihassupistukset liikkeiden aikaansaamiseksi, ruoansulatuskanavan peristalttiset liikkeet ruokaa eteenpäin kuljettamassa sekä kohdun supistukset, jotka osallistuvat synnytykseen.

Häiriöt voivat ilmetä liian voimakkaina, kivuliaina tai liian tiheinä; kouristukset, koliikki ja spastisuus ovat tyypillisiä esimerkkejä. Mikäli supistukset ovat pitkäkestoisia, kivuliaita tai epäilyttävän voimakkaita, kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Tutkimuksessa supistuksia voidaan mitata ja seurata esimerkiksi EMG:n avulla lihaksissa tai manometrian ja kuvantamismenetelmien avulla sisäelimissä riippuen kudoksesta.