superlatiivisuffiksi

Superlatiivisuffiksi on suomen kielen loppuliite, jolla adjektiivit ja adverbit saavat superlatiivin, eli ilmaisun korkeimman tai äärimmäisen asteen. Sillä tarkoitetaan usein sanaa “the most” tai “the biggest” ja sitä käytetään kun viitataan ryhmän kaikkein ominaisuuteen.

Yleisimmillään superlatiivi muodostetaan lisäämällä loppuliite -in adjektiivin vartaloon. Saman aikaan vokaaliharmonia sekä sanan rakenteelliset muutokset vaikuttavat lopulliseen muotoon. Esimerkkejä ovat: kaunis → kaunein, nopea → nopein, iso → isoin, vihreä → vihrein. Eri sanoilla voi esiintyä erilaisia muotoja johtuen stemmin ja yksikkömuodon vaihteluista. Lisäksi joissakin tapauksissa adjektiivin loppuun voi tulla -in-kirjaimien lisäksi hieman erilaisia äännesovituksia, mikä näkyy puhutussa ja kirjoitetussa kielessä.

Epäsäännölliset ja vaihtelevat muodot kuuluvat poikkeuksiin. Tavallisin epäsäännöllinen superlatiivimuoto on hyvä-sanan luo muodostuva paras tai parhain; paras on yleisin puhekielessä, kun taas parhain on yleiskielisempi mutta vanhahtava tai kirjallisempi vaihtoehto. Joillekin adjektiiveille on myös useita hyväksyttyjä superlatiivimuotoja, jotka voivat vaihdella alueittain tai korostaa eri vivahteita.

Käyttöä leimaa, että superlatiivimuoto antaa ominaisuuden korkeimman luonteen ryhmässä. Esimerkiksi lauseessa Kaunein nainen on kyse siitä, että nainen on ryhmän kaikkein kaunein. Suffixin avulla voidaan ilmaista myös yhteys lukuihin ja järjestykseen, kuten kolmanneksi suurin, jolloin sanaan liitetään lisäksi määräävä partikkeli tai arvoa osoittava järjestysluku.