suostuttaminen

Suostuttaminen on vuorovaikutus- ja viestintäprosessi, jossa vastaanottaja ohjataan hyväksymään jokin näkökulma, ratkaisu tai toiminta. Tavoitteena on saada vastaanottaja näkemään esitetyt vaihtoehdot omien arvojensa ja etujensa mukaisina sekä tekemään vapaaehtoinen päätös, joka vastaa puhujan väitteitä.

Sana muodostuu verbistä suostua ja -ttaminen. Viestinnässä suostuttaminen hyödyntää logiikkaa, todisteita, tarinankerrontaa, tunteisiin vetoamista sekä puhujan uskottavuuden rakentamista.

Keinot ja kontekstit: yleisimpiä keinoja ovat looginen argumentointi, esimerkit, faktoihin perustuva esitys, tunteisiin vetoaminen sekä puhujan uskottavuuden rakentaminen. Suostuttaminen toteutuu arkipäivän vuorovaikutuksesta politiikkaan, markkinointiin ja mediaan.

Eettiset ja käytännölliset näkökohdat: suostuminen on eettisesti hienovarainen, kun se syntyy vapaasti, tietoisin valinnoin ja tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. Manipulointi, valheet tai hyväksikäyttö ovat ristiriidassa autonomian kanssa ja voivat olla haitallisia.

Ristiriidat ja kriittinen arviointi: tärkeää on erottaa suostuttaminen manipuloinnista sekä varmistaa vastaanottajan kriittinen ajattelu ja tiedon luotettava tarkastelu.

Tiede- ja käytäntöhistoriassa suostuttamisen tutkimus kuuluu viestintätieteisiin, psykologiaan, markkinointiin sekä politiikan tutkimukseen.