suhdeformaatteja

Suhdeformaatit, eli kuvan suhde, kuvaavat kuvan leveyden ja korkeuden välistä suhdetta. Ne ilmenevät yleensä muodossa W:H, jolloin esimerkiksi 16:9 tarkoittaa, että leveys on 16 yksikköä ja korkeus 9 yksikköä. Suhdeformaatit vaikuttavat sommitteluun, rajauksiin, katselukokemukseen sekä kuvan tulostamiseen ja tallentamiseen.

Yleisimmät kuvasuhteet ovat 4:3, 3:2, 16:9, 1:1 sekä 21:9. 4:3 oli pitkään standardi televisio- ja videokuvassa sekä vanhoissa kameroissa. 3:2 on yleinen valokuvauksessa ja monissa täyden kennon kameroissa sekä useissa järjestelmäkameroissa. 16:9 on nykyinen televisio- ja videokuvan kuvasuhde. 1:1 on neliömäinen muoto, joka on suosittu sosiaalisessa mediassa. 21:9 on ultrawide- tai Cinemascope-tyyppinen kuvasuhde, jota käytetään elokuvatuotannossa ja joidenkin moderneiden näyttöjen mallissa.

Videossa ja elokuvissa kuvasuhteet voivat olla myös erikoisempia. Anamorfiset linssit mahdollistavat erittäin laajan kuvan tallentamisen suhteessa sensorin omiin rajoihin, jolloin lopullinen kuvakoossa voidaan saavuttaa laakea, mattamainen reuna. Koodaus- ja toistamisprosesseissa kuvasuhteen valinta vaikuttaa usein letterboxingiin tai pillarboxingiin, jos kuvan suhteet eroavat näytön muodosta.

Käytännössä suhdeformaatti määrittelee, miten kuva rajautuu ja miltä se näyttää erilaisissa käyttökonteksteissa, kuten tulosteissa, verkkosivuilla, televisiossa tai puhelinnäytöissä. Valinta perustuu käyttötarkoitukseen, näytön tai printin vaatimuksiin sekä haluttuun sommitteluun.