striatoitunut

Striatoitunut on suomenkielinen adjektiivi, jolla tarkoitetaan esinettä, pintaa tai rakennetta, joka esittää striaatioita—pieniä, suoraviivaisia viivoja, uurteita tai nauhoja. Termiä käytetään erityisesti kuvaamaan epäorgaanisia materiaaleja kuten kiviä, metalleja ja lasia, joiden pinnalle on muodostunut selviä, vaakasuuntaisia tai pitkittäisiä raitoja.

Sanalla on juurensa latinan sanasta stria, joka tarkoittaa uurretta tai pitkittäistä uurtoa. Suomen kielen kautta on muodostunut muoto striatoitunut, joka viittaa pinnan striaatioon.

Geologiassa striatoituneita pintoja käytetään kuvaamaan pinnalle tai kerroksiin muodostuneita lineaarisia kuvioita, jotka voivat johtua rapautumisesta, kulumisesta tai deformaatioista. Tavanomaisia ovat pitkittäiset tai vaakasuuntaiset raidat sekä raukeat striatoitumiset.

Materiaali- ja metalliteollisuudessa striatoitunut pinta tarkoittaa usein viivamaisuutta, joka syntyy työstön, kulumisen tai lämpökäsittelyn seurauksena. Striaatiot voivat vaikuttaa pinnan ominaisuuksiin, kuten kitkaan, adhesiivisuuteen ja lujuuteen.

Biologiassa termi striatoitunut ei ole yleinen tai tarkka, sillä poikkijuovainen lihas on vakiintunut käsite. Jotkin kudokset voivat kuitenkin näyttävästi striaatioita mikroskooppisessa kuvauksessa, jolloin sanaa voidaan käyttää kuvaannollisesti.

Lisätietoja: striaatio, striatoituminen, pinnan ritmiikka.