stereoäänityksissä

Stereoäänitys on äänitallennusmenetelmä, joka käyttää kahta tai useampaa itsenäistä äänikanavaa toistamaan ääntä tilallisesti. Tavoitteena on luoda kuulijalle illuusio äänilähteiden sijainnista eri kohdissa heidän ympärillään. Tämä saavutetaan tallentamalla ääntä kahdella mikrofonilla, jotka on sijoitettu eri kohtiin, tai käyttämällä useampaa kuin kahta mikrofonia eri äänilähteiden tai tilan eri osien tallentamiseksi. Tallennettu ääni toistetaan sitten kahden kaiuttimen tai kuulokkeen kautta, jotka on sijoitettu vasemmalle ja oikealle puolelle kuuntelijaa.

Stereoäänityksen perusidea on jäljitellä ihmisen luontaista tapaa kuulla ääntä. Koska meillä on kaksi korvaa, aivomme pystyvät erottamaan pieniäkin eroja äänen saapumisajassa ja -voimakkuudessa vasempaan ja oikeaan korvaan. Nämä erot antavat meille tietoa äänilähteiden sijainnista. Stereoäänitys pyrkii hyödyntämään tätä binauraalista kuuloa.

Yleisimpiä stereoäänitysmenetelmiä ovat AB-menetelmä, jossa kaksi mikrofonia sijoitetaan vierekkäin suoraan toisiaan kohti, ja XY-menetelmä, jossa kaksi mikrofonikalvoa asetetaan lähes täysin päällekkäin mutta eri kulmiin. Myös binauraalinen äänitys on erityinen stereoäänityksen muoto, joka pyrkii tallentamaan ääntä niin, että se kuulostaa mahdollisimman luonnolliselta kuulokkeilla kuunneltuna, usein käyttämällä ihmispäätä jäljitteleviä malleja mikrofoneineen. Stereoäänitys on nykyään standardi musiikin, elokuvien ja useimpien äänituotantojen tallennuksessa ja toistossa.