spektrialueiden

Spektrialueet ovat sähkömagneettisen spektrin osa-alueita, joita käytetään luokittelemaan erilaisia aallonpituus- tai taajuusalueita. Niitä sovelletaan laajasti tieteessä ja teknisessä mittauksessa sekä havainnoinnissa että signaalin käsittelyssä. Alueiden rajat eivät ole kiinteät, vaan ne voivat vaihdella tieteenalan ja sovelluksen mukaan; yleisesti ne seuraavat aallonpituusakselin järjestystä.

Yleisimmät spektrialueet ovat radiot ja mikroaallot sekä infrapunainen alue. Radiotaajuudet kattavat pituudet yli noin 1 millimetri, ja mikroaallot noin 1 millimetri – 1 senttimetri. Infrapunainen alue ulottuu noin 0,7 mikrometrista 1 millimetriin asti. Näkyvä valo on noin 380–750 nanometriä. Ultravioletin alueella katsotaan noin 10–400 nanometriä. Röntgensäteet ovat noin 0,01–10 nanometriä, ja gammasäteet alle noin 0,01 nanometriä.

Spektrialueiden käyttö huomioidaan, kun suunnitellaan havaintoja, mittalaitteita ja aineen vuorovaikutusta säteilyn kanssa. Eri alueet soveltuvat erilaisten ilmiöiden tutkimiseen, koska aineen absorptio, emittointi ja siirtovaikutukset vaihtelevat suuresti aallonpituuden mukaan. Spektrialueiden tuntemus auttaa myös kommunikaation, turvallisuuden ja materiaalitutkimuksen kontekstissa.