solusignaaleissa

Solusignaaleissa on suomenkielinen termi, jota käytetään viittaamaan solujen sisäiseen signaalinvaihtoon sekä solujen viestintään liittyviin prosesseihin. Sillä tarkoitetaan usein solunsisäisiä signaaliketjuja, joiden kautta reseptorit, välittäjäaineet ja kinaasit ohjaavat solun toimintaa vasteena ulkoisiin tai sisäisiin signaaleihin. Termi esiintyy erityisesti biotieteiden ja lääketieteen teksteissä, joissa tutkitaan solutason päätöksenteon mekanismeja ja niiden merkitystä esimerkiksi kasvun, erilaistumisen tai aineenvaihdunnan säätelyssä.

Etymologisesti solusignaaleissa muodostuu sanoista solu (cell) ja signaali (signal) sekä suffixistä -issa/-issa, joka ilmaisee sijaintia tai tilaa. Käyttö on yleistä monikossa ja inessiivissä, esimerkiksi lauseissa kuten “solusignaaleissa tapahtuvat muutokset”. Kyseessä on käsite, jolla rajataan tarkastelu solujen sisäisiin signaalien verkkoihin sekä niiden dynamiikkaan solutasolla.

Solusignaaleissa kattaa laajan kirjon ilmiöitä: reseptorisignaloinnin aktivoitumisen jälkeen seuraavat kinases-sarjat, second messengers -välittäjät (kuten cAMP ja Ca2+), sekä signaalin leviämisen solun sisällä komponenteille kuten MAPK- tai PI3K-Akt-polut. Ristikkäisvaikutukset, palautesilmukat ja dynaamiset muutokset ajassa ovat olennaisia piirteitä, jotka vaikuttavat solun vasteisiin.

Tutkimusmenetelmät solusignaaleissa yhdistävät biokemian, biologia-soluita ja laskennallista mallintamista. Keskimääräisiä välineitä ovat mikroskopia, FRET-teknologia, proteomiset ja signaalianalyyttiset menetelmät, sekä tietokonemallit, joiden avulla voidaan simuloida signaalipolkujen dynamiikkaa. Lisätietoa löytyy solunsignaalin ja solunsisäisten signaalireittien kilpailijoihin ja yhteistyöhön liittyvistä julkaisuista.