sokerihappoja

Sokerihapot ovat orgaanisia hapooja, jotka syntyvät hiilihydraattien hapettumisreaktioissa. Ne muodostuvat usein karboksyylihapoiksi, kun sokerien aldehydi- tai primäärisen alkoholin ryhmät hapettuvat. Sokerihapot voidaan jakaa pääosin kolmeen luokkaan: aldoni- (aldonihapot), uroni- (uronihapot) sekä aldaarihappoihin. Esimerkkejä ovat gluconihappo (gluconic acid), glukuronihappo (glucuronic acid) ja galaktouronihappo (galacturonic acid). Sokerihapot voivat esiintyä vapaana happona tai niiden suoloina, kuten natrium- tai kaliumglukonaatteina.

Luontainen esiintyminen ja merkitys: Sokerihappoja tavataan muun muassa pektinien ja muiden solukalvon komponenttien rakennusaineina. Hedelmistä, mehusta ja hunajasta voidaan löytää erilaisia sokerihappoja. Kasveissa ne osallistuvat solukalvon rakennetta ja fyysisiä prosesseja sekä hedelmäisten tuotteiden hapetuttamiseen liittyviin reaktioihin. Teollisuudessa sokerihappoja käytetään happamuudensäätöön, säilöntään sekä esimerkiksi metallien sitomiseen (chelating agents). Natrium- ja kaliumglukonaatit ovat yleisiä suoloja elintarvikkeissa sekä lääkinnällisissä ratkaisuissa.

Säilyvyys ja turvallisuus: Sokerihapot ovat yleisesti varsin vakaasti, mutta suurissa annoksissa ne voivat aiheuttaa vatsavaivoja tai ihoa ärsyttää. Niitä pidetään yleisesti turvallisina elintarvikelisäaineina sekä lääkinnällisinä aineina, kun käyttö on kohtuullista ja asianmukaisesti säädelty.