soinnit

Soinnit on suomenkielinen termi, jota käytetään musiikissa kuvaamaan äänien yhtäaikaista yhdistelmää. Sointu on kaksi tai useampi ääni, joka kuullaan samanaikaisesti ja muodostaa harmonisen kokonaisuuden. Sointuja ovat esimerkiksi duuri-, molli- sekä laajennetut soinnut, kuten lisä- ja alteroidut versiot. Kun soinnut asetetaan peräkkäin, syntyy harmonia, joka tukee melodian kehitystä ja määrittää kappaleen tunnelman.

Informaationa soinnut rakentuvat usein asteikoista: niissä on juuri, terssi ja kvintti, ja niitä voidaan muuntaa inversioiksi tai laajentaa lisä-äänin. Western tonal -harmoniassa soinnut saa usein funktionaalisen roolin, kuten tonik, subdominantti ja dominantti, ja niiden välisiä edistysaskeleita käytetään kuvaamaan musiikin rakennetta ja jännityksen ratkaisua. Sointujen analysointi voidaan merkitä esimerkiksi numeroin tai Romanskal-lyhentein. Eri musiikkityyleissä, kuten klassisessa musiikissa ja jazzeissa, soinnit voivat painottua eri tavoin ja vaikuttaa improvisaatioon sekä sovituksiin.

Sointien lisäksi sanaa voidaan käyttää laajemmin kuvaamaan soinnin muodostamaa äänikokonaisuutta tai äänenvärin (timbreä). Soiinnon ja soinnin erottaminen liittyy usein konsonanssin ja dissonanssin käsitteisiin sekä siihen, miten äänet yhdistyvät soinnin rakenteessa ja tulkinnassa.

Näkäytössä soinnut ovat keskeinen osa harmonian käsittelyä, sovitettavuutta ja musiikillista ilmaisua. See also: Harmonia, Sointu, Timbre.