skaalattavuuden

Skaalattavuus on järjestelmän ominaisuus, jonka avulla se pystyy käsittelemään kasvavaa työkuormaa lisäresursseja käyttämällä siten, että vasteajat ja kustannukset pysyvät hallittavina.

Skaalaus voidaan erottaa teknisiin ja toiminnallisiin ulottuvuuksiin. Teknisiä keinoja ovat yleisesti pystyskaalaus (scale up), jossa yksittäisen komponentin kapasiteetti kasvatetaan, sekä horisontaalinen skaalaus (scale out), jossa useampia komponentteja lisätään. Elastiikka tarkoittaa kykyä skaalata sekä ylös että ulos automaattisesti kuormituksen mukaan, usein pilviympäristöissä.

Skaalattavuus on myös organisatorinen ja taloudellinen haaste: järjestelmän on oltava tilankestävä, hallittavissa ja kustannustehokas. Suunnittelussa skaalaus toteutetaan usein stateless-arkkitehtuurin, mikropalveluiden, konttien ja automaattisen skaalausmekanismien avulla. Tiedon säilyttäminen ja konsistenssi voivat asettaa rajoitteita skaalaamiselle ja lisätä viiveitä, erityisesti järjestelmissä, joissa vahva konsistenssi on välttämätöntä.

Skaalattavuuden mittaamiseen käytetään mittareita kuten läpäisyteho (throughput), vasteaika, saatavuus sekä kokonaiskustannukset. Tavoitteena on säilyttää tai parantaa suorituskyky ja saatavuus kasvavan kysynnän vallitessa sekä parantaa resurssien käytön kustannustehokkuutta. Näin skaalattavuus on keskeinen tekijä nykyaikaisissa verkkopalveluissa, pilviratkaisuissa ja suurissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä.