sivutustiedoston

Sivutustiedosto, englanniksi page file, on käyttöjärjestelmän muistinhallinnan osa. Sen tehtävänä on siirtää harvoin käytettyjä sivuja RAMin ulkopuolelle levytilalle, jolloin fyysistä muistia vapautuu aktiivisille ohjelmille. Sivutustiedosto mahdollistaa suuremman muistimäärän käsittelyn kuin kiinteä RAM-tilanne pelkästään fyysisellä muistilla.

Toiminta: Kun RAM täyttyy, järjestelmä valitsee muistisivuja, joita ei ole äskettäin käytetty, ja kirjoittaa ne sivutustiedostoon. Myöhemmin näitä sivuja ladataan takaisin RAMiin tarpeen mukaan. Eri käyttöjärjestelmät käyttävät vastaavaa mekanismia: Windowsissa sitä kutsutaan pagefile.sys, Linuxissa swap-tilaa (osio tai tiedosto) ja macOS:ssä swap-tiedostoja /private/var/vm -polussa.

Koon hallinta: Windowsissa sivutustiedoston kokoa voidaan säätää automaattisesti tai manuaalisesti. Oletuksena järjestelmä voi hallita kokoa automaattisesti. Yleinen ohje on, että sivutustiedoston koko sijoittuu noin 1,5–4 kertaa käytettävissä olevan RAMin määrään, mutta käytännöt vaihtelevat riippuen muistinkäytöstä ja laitteistosta.

Suoritus ja käytettävyys: Sivutustiedosto kannattaa sijoittaa nopeammalle tallennusmedialle, etenkin jos järjestelmä käyttää paljon muistia. Riittävä RAM-minimi vähentää sivutustiedoston tarvetta, mutta täydellinen poissulkeminen ei ole suositeltavaa monille käyttökuormille.

Tietoturva: Koska sivutustiedosto voi sisältää arkaluontoista dataa, on suositeltavaa käyttää levyn salausratkaisuja (koko levyn tai erikseen sivutustiedoston suojaamiseksi) sekä käyttää asianmukaisia suojaustoimenpiteitä.

Yhteenveto: Sivutustiedosto on tärkeä osa muistinhallintaa, joka laajentaa fyysistä RAMia ja parantaa järjestelmän vakauden sekä suorituskyvyn hallintaa muistikuormituksesta riippumatta, erityisesti kun RAM on rajallinen.