sisäistämiseen

Sisäistämiseen liittyvä käsite, sisäistäminen, kuvaa prosessia, jossa ulkoiset, sosiaaliset vuorovaikutukset, normit, taidot tai arvot muuttuvat yksilön sisäisiksi käsitteiksi ja toimintatavoiksi. Sitä käytetään erityisesti psykologiassa, kasvatustieteissä ja sosiologiassa, kun halutaan ymmärtää, miten ihmiset omaksuvat ympäristön vaatimukset ja kääntävät ne omaksi toiminnakseen.

Prosessi etenee vuorovaikutuksessa toisten kanssa, kielen ja symbolisten työkalujen avulla, sekä ohjauksen ja mallin mukaan toimien. Sisäistäminen merkitsee usein siirtymää ulkoisesta säännöstä tai käytännöstä kohti itsenäistä, sisäistettyä motivaatiota ja toimintaa. Vygotskin sosiaalisen kehityksen teoriat korostavat, miten yhteisön tuki ja kulttuuriset työkalut mahdollistavat tämän siirtymän.

Käytännön esimerkkejä ovat kielen ja kulttuurin normien omaksuminen lapsuudessa, ammatillisten käytäntöjen ja eettisten ohjeiden oppiminen sekä työprosessien sisäistäminen. Tutkimusalueina sisäistäminen kattaa sekä kognitiiviset että affektiiviset muutokset, kuten asenteet, motivaation ja identiteetin muotoutumisen.

Tutkimuksessa sisäistäminen tarkastellaan monien tekijöiden kautta, mukaan lukien kontekstin vaikutus, yksilön tulkinnat ja toiminnan ilmeneminen eri tilanteissa. On tärkeää huomioida, että sisäistäminen on dynaaminen ja tulkinnanvaraista, eikä se ole yksiselitteisesti määrättävissä tai mittaavissa vain ulkoisten merkkien perusteella.