sisarproteiineja

Sisarproteiineja ovat kaksi tai useampi proteiini, jotka ovat peräisin saman geenin kahdentumisesta. Ne muodostavat proteiiniperheen sisarparin ja ovat toistensa lähimpiä sukulaisia genomissa. Usein niillä on samankaltaiset rakenteelliset domeneet ja samanlainen perusfunktio, vaikka tarkka tehtävä voi poiketa.

Kahdentumisen jälkeen sisarproteiineilla voi säilyä vanha tehtävä, ne voivat eriytyä toiminnaltaan (subfunktionalisaatio) tai saada kokonaan uusia toimintoja (neofunktionalisaatio). Eri ilmentymis- ja solunsisäiset paikantumismuodot voivat myös eriyttää niiden rooleja eri kudoksissa tai ajankohdissa.

Sisarproteiineja tunnistetaan pääasiassa genomien ja proteiinisekvenssien analyysin avulla: faasi- ja kladistinen analyysi osoittaa lähisukuisuuden, konservoitujen domeneiden ja rakenteen vertailu sekä syntenian ja lajienvälisen suhdeverkon tarkastelu tukevat päätelmiä. Toiminnalliset kokeet voivat vahvistaa, miten proteiinien tehtävät ovat eriytyneet kahdentumisen jälkeen.

Sisarproteiineja tutkitaan laajasti evoluution ja toiminnallisen diversifioitumisen kontekstissa. Niiden tutkiminen auttaa ymmärtämään, miten geenin kahdentuminen on lisännyt proteiinien monimuotoisuutta sekä säätelyverkostojen ja biologisten prosessien kehittymistä.

On huomioitava, että termiä käytetään eri yhteyksissä, mutta yleisesti sisarproteiineiksi viitataan lähimpiin paralogeihin samassa proteiiniperheessä.

---