sisäkorva

Sisäkorva on korvan sisäinen osa, joka sijaitsee kallon luiden sisällä ja vastaa sekä kuulon että tasapainon aistimisesta. Se muodostuu pääasiassa kahdesta toiminnallisesti erillisestä osasta: simpukasta (cochlea), joka käsittelee kuulemista, sekä tasapainoelimistä, jotka kautta vestibulaarinen järjestelmä havaitsee pään liikkeitä.

Simpukka on nesteen täyttämä, kahdeksan millimitrin mittainen, kahdeksanosainen rakenteinen kierteinen putki. Sen sisällä sijaitsee yhteydessä oleva organ of Corti, jossa hius- solut muuttavat mekaaniset liikkeet sähköisiksi signaaleiksi. Näitä signaaleja siirtyy kuuloaistia välittävälle VIIIaivorungon hermolle ja edelleen aivoihin, mikä mahdollistaa kuulon. Simpukan sisällä hyödynnetään perilyympiä ja endolyymmiä sekä basaalista kalvoa ja tectoria-kalvoa ääniaaltojen aiheuttamien nesteen liikkeiden ytimessä.

Tasapainojärjestelmä koostuu kolmiulmaisista kaarikäytävistä sekä tasapainoa säätelevistä otoliittisista elimistä. Näissä rakenteissa olevat hiussolut aistivat pään kiertoliikettä ja kiihtyvyyksiä, ja signaalit kulkeutuvat vestibulaariselle kokonaishermolle ja edelleen aivoihin tasapainon ylläpitämiseksi.

Sisäkorvan häiriöt voivat aiheuttaa sensorineuraalista kuulonalenemaa, säröjä tasapainossa tai sekä. Yleisiä tiloja ovat kuulon heikkeneminen ääniherkkyyden säilyessä, Menière'n taudin kaltaiset tasapaino-oireet sekä vestibular neuraniitti. Diagnoosi perustuu kuulontutkimuksiin, tasapainotesteihin sekä kuvantamismenetelmiin. Hoito voi sisältää kuulon rehabilitaatiota, lääkehoitoa tuki- tai oireenmukaista, sekä tarvittaessa sisäkorvaistutteita tai vestibulaarista harjoittelua.