sensorineuraalista

Sensorineuraalinen kuulonalenemä on kuulon heikkeneminen, joka johtuu vauriosta sisäkorvassa tai kuulokanavien ja kuuloaivoratojen välillä sekä käsittelevissä aivoalueissa. Tämä eroaa johtumishäiriöstä, jossa ongelma sijaitsee korvan ulkoreunassa tai keskikorvassa. Sensorineuraalinen kuulonalenemä voi olla pysyvä ja osittain etenevä.

Syitä on lukuisia: ikääntyminen (presbyakusis), pitkäaikainen altistuminen voimakkaalle melulle, infektiot kuten meningitis, ototoksiset lääkkeet (esim. aminoglykosidit, cisplatiini), geneettiset tekijät, pää- tai korvavammat sekä Menièresin tauti tai joidenkin autoimmuunisairauksien vaikutukset.

Oireet vaihtelevat, mutta tyypillisiä ovat kuulon heikkeneminen, erityisesti puheen ymmärtäminen taustamelussa, sekä usein soiminen eli tinnitus. Joissain tapauksissa esiintyy myös tasapaino-oireita.

Diagnoosi perustuu kuuloaistin tutkimuksiin (audiometria). Sensorineuraalinen kuulonalenema ilmenee siten, ettei välikorvan toiminta poikkea ja sekä ilmakuulo että luunjohtokuulo ovat heikentyneitä ilman suurta air-bone -väylää. Tarvittaessa käytetään kuvantamista (MRI/CT) kasvainten tai muiden syiden poissulkemiseksi.

Hoito ja hallinta: yleisimmin kuulon palauttaminen lääkkeellisesti ei ole mahdollista. Käytössä ovat kuulokojeet sekä joissain tapauksissa cochlear-implantit, kuulon rehabilitaatio ja tinnituslaitteet. Meluhaittojen vähentäminen sekä kommunikointitekniikat tukevat arkea. Ennaltaehkäisyyn kuuluu korvien suojaus meluisissa ympäristöissä ja harkinta ototoksisten lääkkeiden käytöstä sekä sairauksien hoidosta.

Ennuste riippuu syystä ja sen etenemisestä; säännöllinen seuranta ja yksilöllinen hoitosuunnitelma ovat tärkeitä.