silaaniyhdisteillä

Silaaniyhdisteillä viitataan kemiallisiin yhdisteisiin, jotka sisältävät ainakin yhden piin ja vedyn välisen suoran sidoksen. Yksinkertaisin silaaniyhdiste on silaani (SiH4), joka on piin analogi metaanille (CH4). Silaanien yleinen kaava on Si_nH_{2n+2}, jossa n on vähintään 1. Ne ovat usein reaktiivisia ja voivat olla helposti syttyviä.

Monimutkaisemmat silaaniyhdisteet, joissa piin atomit ovat sitoutuneet toisiinsa, muodostavat piiketjuja tai jopa haaroittuneita rakenteita. Nämä yhdisteet voivat sisältää myös muita alkuaineita, kuten happea (siloksaaneina), typpeä (silatsaaneina) tai halogeeneja (halosilaaneina). Halosilaanit, kuten piitetrakloridi (SiCl4), ovat tärkeitä teollisuudessa piin ja piipohjaisten materiaalien valmistuksen lähtöaineina.

Silaaniyhdisteillä on sovelluksia monilla aloilla. Joitakin niistä käytetään puolijohdeteollisuudessa ohutkalvojen kasvattamiseen. Orgaaniset piikemikaalit, jotka sisältävät pi-hiilisidoksia, ovat myös merkittävä ryhmä, ja niitä käytetään esimerkiksi silikonien valmistuksessa. Silikonit ovat polymeerisiä materiaaleja, joilla on laaja käyttö voiteluaineina, tiivisteinä, lääketieteellisinä laitteina ja rakennusmateriaaleina niiden stabiiliuden ja monipuolisuuden vuoksi. Silaaniyhdisteet ovat keskeisiä sekä epäorgaanisessa että orgaanisessa piikemiassa.