sikiöt

Sikiö on kehittyvä yksilö nisäkkäiden raskauden aikana ennen syntymää. Ihmisen kannalta sikiön kehitys alkaa hedelmöityksestä ja etenee solujen erilaistumisessa sekä elimien ja kehon järjestelmien rakentumisessa, kunnes syntymä tapahtuu. Raskaus kestää yleensä noin 38–42 viikkoa (noin 9 kuukautta).

Kehitys ja toiminta. Raskauden aikana sikiö saa hapen ja ravinteet äidin verenkierron kautta istukan avulla. Istukka on kaksisuuntainen elin, joka muodostuu sekä äidin että sikiön kudoksista ja mahdollistaa verenkierron yhteydet ilman sekoittumista suoraan verenkierroksissa. Sikiö asuu amnionin sisällä, jossa on amnionin nesteen täyttämä sänky, tarjoten tukea ja suojan liikkeitä vastaan. Umbilikaalinen rihma yhdistää sikiön istukkaan.

Kehitysvaiheet. Varhaiskehityksessä solut erilaistuvat ja elimet alkavat muodostua. Noin raskauden toisella kolmanneksella sikiö on erottuvasti muotoutunut ja kasvaa edelleen koossa sekä painossa. Hermosto, sydän ja muut tärkeät elimet kehittyvät loppuraskauden aikana, ja sikiö alkaa liikkua, mikä voi tuntua äidissä.

Terveys ja tutkimukset. Raskauden aikana seurataan sikiön kasvua ja vointia ultraäänitutkimuksin sekä sikiön sykettä. Tarvittaessa käytetään myös raskauden aikaisia verikokeita ja genetisiä seulontoja, kuten ei-invasiivisia testejä tai mahdollisesti kohdunkaivuan keskipitkällä otannalla tehtäviä näytteitä.

Sikiöterminologia. Termi sikiö viittaa kehittyvään yksilöön raskauden aikana, kun taas vuosien ja literatuurin mukaan sana fetus voi viitata samaan ilmiöön eri lajien sisällä. Ympäristö ja lääketieteellinen käytäntö voivat vaikuttaa termien tarkkaan käyttöön.