sijoitusyksikkö

Sijoitusyksikkö on rahasto- tai sijoitusvaltioteidän omistusosuus, jolla sijoittaja omistaa osuuden rahastosta tai muusta sijoituspaiasta. Yksiköt mahdollistavat pienemmillä sijoituksilla osallistumisen monipuoliseen sijoitukseen, ja niiden arvo sekä omistamien yksiköiden määrä heijastavat sijoituksen kehitystä.

Sijoitusyksikön arvo muodostuu pääomasta: rahaston tai sijoitusmenetelmän kokonaisvarojen ja velkojen erotus ja jakaminen liikkeeseen laskettujen yksiköiden määrällä. Käytännössä arvoa kutsutaan useimmiten rahaston nettovarallisuusarvoksi (NAV) per yksikkö. Yksikköjen hinnat julkaistaan yleensä säännöllisesti (esimerkiksi päivittäin), ja kaupankäynti tapahtuu yksiköiden hankinnalla tai myynnillä rahaston järjestämin ehdoin. Sijoitusyksiköihin voi liittyä hallinnointimaksuja sekä mahdollisia merkintä- tai lunastuskohtia.

Missä sijoitusyksiköitä käytetään: yleisimmin rahastoissa (sijoitusrahastot, ETF:t) sekä joissakin eläke- ja vakuutustuotteissa, joissa sijoitus on jaettu yksiköihin. Sijoittajaa sitoo usein minimimerkintä tai –ostoraja, ja tuotteen ominaisuudet vaihtelevat kaupankäynnin ja likviditeetin suhteen.

Käytön kannalta sijoitusyksiköt tarjoavat läpinäkyvyyden kustannuksista ja tuotteen kehityksestä sekä mahdollisuuden hajauttamiseen. Keskeisiä huomioita ovat kustannukset, verotus ja rahaston tai tuotteen kaupankäyntiehdot sekä määräaikaiset tuotteen erityispiirteet, kuten jakelut ja mahdolliset uudelleensijoitukset.

Lisätietoja: rahastot, NAV, ETF, sijoitusyhteisöt.