siirtokapasiteettia

Siirtokapasiteetti on tekninen termi, jolla tarkoitetaan järjestelmän tai yhteyden kykyä siirtää jokin suure tietyssä ajassa. Käsite on kontekstisidonnainen: sitä käytetään erityisesti tiedon, energian tai tavaroiden siirtämisen yhteydessä.

Tietoliikenteessä siirtokapasiteetti kuvaa verkon tai yhteyden kykyä siirtää dataa. Yleinen mittayksikkö on bit/sekunti (bps) sekä sen monet kerrannaiset kuten Mbps tai Gbps. Kapasiteetti riippuu fyysisestä mediasta, käytetyistä protokollista, virheenkorjauksesta sekä verkon kuormituksesta. Käytännössä suunnittelussa otetaan huomioon protokollien overhead, viive ja vaihtuva liikenne sekä mahdolliset häiriöt.

Energiaverkossa siirtokapasiteetti tarkoittaa suurinta sähköenergiaa, jota voidaan siirtää tietyllä hetkellä tai rajapinnalla. Yleisimmäksi mittayksiköksi kohtaa megawatti (MW) tai gigawatti (GW). Kapasiteetti määräytyy johtojen ja muuntajien mitoituksen, lämpötilan sekä mahdollisten vikatilanteiden mukaan. Markkinoilla ja järjestelmänhallinnassa käytetään usein menetelmiä kuten ATC (Available Transfer Capacity) ja NTC (Net Transfer Capacity) kuvaamaan käytettävissä olevaa siirtoenergiaa ottaen huomioon verkon tilan.

Logistiikassa siirtokapasiteetti viittaa tavaroiden käsittelykestävyyteen terminaaleissa sekä kuljetusverkkojen siirtokykyyn. Arvot voivat kohdistua esimerkiksi konttien määrään per aika, tilan käytön asteeseen tai kautta linjan laskettavaan kapasiteettiin. Kapasiteetin parantaminen tapahtuu investoinneilla laitteisiin, tiloihin, henkilökuntaan ja tehokkaampaan aikataulutukseen.

Siirtokapasiteetin hallinta on keskeinen osa infrastruktuurin suunnittelua ja palvelutason varmistamista. Sen ymmärtäminen auttaa optimoimaan verkkojen ja terminaalien käyttöä sekä ohjaa investointipäätöksiä.