sienitaudeista

Sienitaudit ovat infektioita, jotka johtuvat sienten kasvusta elimistössä. Ne voivat kohdistua ihoon, kynsiin, limakalvoihin sekä sisäelinten rakenteisiin, ja niiden vakavuus vaihtelee lievistä hilseilevistä ihottumista elintoimintoja uhkaaviin tiloihin. Sienitaudit jaetaan yleisesti neljään pääryhmään: pintasienitauteihin, ihon ja limakalvojen sienitauteihin, subkutaalisiin sienitauteihin sekä systeemisiin eli invasiivisiin sienitauteihin.

Pintasienitaudit ovat tavallisesti ihon pinnan tai sen välittömän alueen infektioita; niihin kuuluu esimerkiksi pityriasis versicolor sekä jalkasieni. Cutaneous mycoses johtuvat dermatofyytteistä ja voivat ilmetä ihottumana, hilseilynä tai punoituksena; kynsisieni-infektiot kuuluvat tähän ryhmään. Subkutaaliset sieni-infektiot kehittyvät yleensä ihon trauman kautta, esimerkiksi sporotrichoosi. Systeemiset/invasiiviset sienitaudit voivat levitä keuhkoihin, aivoihin tai muuhun elimistöön ja ovat erityisen vaarallisia immuunipuutteisilla potilailla.

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen sekä laboratoriotesteihin: mikroskopiaan, kulttuuriin, PCR-tutkimuksiin ja antigeeni-/kokeellisiin testeihin. Hoito riippuu infektion muodosta. Pintasienitaudit hoidetaan useimmiten paikallisilla antifungaalilääkkeillä tai lyhyellä suun kautta otettavalla hoidolla, kun taas systeemiset infektiot vaativat usein suonensisäistä tai pitkäaikaista hoitoa. Yleisimmät lääkeryhmät ovat azolit (esim. fluconazole, itraconazole), polyenit (amphotericin B) sekä echinocandins.

Ennaltaehkäisyyn kuuluu kuivien ihon ja kynsien ylläpito sekä riskipotilaiden säännöllinen seuranta ja varhainen hoito.