siemenkuoret

Siemenkuoret ovat siementen uloin suojakerros. Ne muodostuvat siemenkehityksessä ja tarjoavat fyysistä suojaa kehittyvälle siemenelle sekä mahdolliselle aikuiselle siementä varten. Siemenkuoret voivat vaihdella paljon rakenteeltaan ja paksuudeltaan.

Tyypillisesti siemenkuoret kehittyvät munasolua ympäröivistä integumenteista, jotka kovettuvat ja muodostavat suojaavan kerroksen. Usein niissä on kaksi kerrosta: ulompi testa ja sisempi tegmen, mutta joissakin lajeissa integumentteja on vain yksi kerros. Lisäksi jotkin siemenet voivat kantaa lisäkerroksia tai arilityyppisiä lisäyksiä.

Siemenkuoren pääasialliset tehtävät ovat suojata siementä mekaaniselta vaurioitumiselta, kuivumiselta ja mikrobeilta sekä säädellä veden ja kaasujen pääsyä siemeneen. Ne voivat myös vaikuttaa itämisen aikatauluun ja laajuuteen estämällä liiallista veden imeytymistä tai tarjoamalla kemiallisia esteitä, joita vaaditaan murtamaan itäminen esimerkiksi kylmäjakson tai äärimmäisen kuivuuden jälkeen.

Suurta muoto- ja koostumuseroa esiintyy; joissakin kasveissa siemenkuoret ovat paksuja ja kovia, toisaalla ohuita ja läpinäkyviä. Viljelykasveilla siemenkuoren ja hedelmälihaksen yhteenkasvuminen voi johtaa yhteen kappaleen muotoisiin siemeniin; muissa lajeissa siemenkuori voi olla avoimempi ja erilailla koristeltu pigmenttejä ja pintakuviotuksia osoittaen.

Siemenkuoret ovat keskeinen tekijä siementenvälisessä levinneisyydessä ja itävyydessä. Niiden ominaisuudet vaikuttavat paitsi itämisprosessiin myös siementen säilyvyyteen ja maantieteelliseen jakaumaan, mikä heijastuu sekä luonnonvalintaan että maatalouden valintakokeisiin.