serveripohjainen

Serveripohjainen on suomenkielinen termi, jota käytetään tietotekniikassa kuvaamaan ohjelmistojen, järjestelmien tai palvelujen arkkitehtuuria, jossa suurin osa käsittelystä, tiedon tallennusta ja resurssien hallinnasta tapahtuu palvelimella. Asiakaslaitteet toimivat ensisijaisesti käyttöliittymänä ja syötteen kerääjinä, kun taas palvelin vastaa liiketoimintalogiikasta ja tiedonhallinnasta.

Tällainen lähestymistapa voi toteutua erilaisilla arkkitehtuureilla, kuten perinteisellä client-server-mallilla, web-sovelluksilla, joissa selain toimii kevyenä asiakkaana, tai mikropalveluarkkitehtuuriin perustuvina ratkaisuina. Palvelin voi olla paikallinen datakeskus tai pilvessä; käyttöliittymä ja ohjelmointirajapinnat (API:t) mahdollistavat skaalautuvuuden ja monen käyttäjän samanaikaisen käytön.

Ominaisuuksiin kuuluu keskitetty tiedon tallennus ja varmuuskopiointi, keskitetty turvallisuus- ja käyttäjänhallinta sekä päivitysten hallinta ja ylläpito. Tyypillisesti serveripohjaiset palvelut tukevat useita asiakaslaitteita eri paikoista, mahdollistavat keskitetyn hallinnan ja paremmat mahdollisuudet datan eheydelle sekä palautumiselle.

Hyödyt ovat yhtenäinen data, helpompi päivitys ja hallinta, parempi tietoturva sekä säädösten noudattaminen. Haittoja voivat olla riippuvuus verkkoyhteydestä, mahdollinen viive ja infrastruktuurin sekä palvelin- ja verkkoresurssien tarve. Moderni kehitys on lisännyt pilvipalveluihin perustuvan serveripohjaisuuden roolia suurelta osin SaaS- ja web-sovellusten myötä.

Termiä käytetään sekä kuvaamaan ohjelmiston toteutusta että palveluiden tarjoamista keskitetysti serverillä.