sensorimotoriseen

Sensorimotorinen viittaa kehitysvaiheeseen ja toimintatapaan, joka liittyy aistien ja liikkeiden vuorovaikutukseen. Tämä termi on keskeinen erityisesti psykologiassa ja neurotieteessä, kuvaamaan sitä, miten organismit havaitsevat ympäristöään aistien kautta ja miten ne reagoivat ja toimivat fyysisesti motoriikan avulla. Sensorimotorinen vaihe on merkittävä osa ihmisen kehitystä, erityisesti lapsuudessa.

Jean Piaget'n kehitysteorian mukaan sensorimotorinen vaihe on vauvan ensimmäinen kehitysvaihe, joka kestää syntymästä noin kahden vuoden ikään. Tänä aikana vokaalinen ja motorinen kehitys ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Vauva oppii hahmottamaan maailmaa tutkimalla sitä suunsa ja käsien kautta. Heille maailma on tässä vaiheessa sitä, mitä he voivat aistia ja miten he voivat liikkua. Keskeisiä oppimiskokemuksia ovat esimerkiksi esineiden tavoittelu, suuhun laittaminen ja eri materiaalien tunteminen.

Sensorimotorinen oppiminen jatkuu koko elämän ajan. Se ilmenee esimerkiksi siinä, miten opimme kävelemään, pyöräilemään tai soittamaan soitinta. Jokainen uusi motorinen taito vaatii aistien ja liikkeiden tarkkaa koordinaatiota. Aivot prosessoivat jatkuvasti aistitietoa, kuten näkö-, kuulo- ja tuntoaistimuksia, ja käyttävät tätä tietoa ohjaamaan kehon liikkeitä. Tämä jatkuva vuorovaikutus on välttämätöntä paitsi fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi, myös kognitiivisen kehityksen tukemiseksi.