selviytymiskäyriä

Selviytymiskäyrät (selviymtymiskäyriä) ovat ekologian ja demografian työkaluja, jotka kuvaavat, kuinka suuri osa syntyneestä yksilöjoukosta on elossa tiettyyn ikään mennessä. Usein ne esitetään kuvan tai taulukon muodossa, jossa pystyrivillä on elossa säilyneiden osuuksien todennäköisyys ja vaaka-akselilla ikä tai elinaika. Käyrät perustuvat elinikätilastoihin tai elinikätaulukoihin (lifetable), joissa huomioidaan kuolleisuus eri ikävaiheissa.

Käyrän rakentaminen perustuu populaation koepäiväkirjoihin tai pitkittäistutkimuksiin: jokaiselle iälle lasketaan osuus yksilöistä, jotka ovat yhä elossa. Tämä osuus merkitään usein luvulla lx, joka kuvaa todennäköisyyttä selviytyä iän mukaan. Selviytymiskäyrät auttavat näkemään, millaisia selviytymismalleja eri lajeilla on ja miten kuolleisuus jakautuu eri ikäryhmiin.

Kolme päätyyppiä ovat:

- Type I: alhainen kuolleisuus nuorena ja keskiaikuisina, suuret yksilöt selviävät pitkälle; kuolevuus kasaantuu vanhuksiin (esim. ihmiset, monet suuret nisäkkäät).

- Type II: kuolleisuus on suunnilleen tasaista iästä riippumatta (yleinen useissa linnuissa ja pienissä nisäkkäissä).

- Type III: suuri nuorten kuolleisuus, mutta harvat selviöt elävät pitkälle (useat kalat, monet insekto- ja kasvilajit; suurin osa nuorista ei elä aikuisikään).

Käyrät ovat työkaluja lajitason vertailuun, populaation kehityksen arviointiin ja ympäristötekijöiden vaikutusten tulkintaan. Niitä tulkitaan yhdessä elinympäristön, ravinnon ja stressitekijöiden kanssa; ovat yksittäisiä tai ajallisesti muuttuvia. Rajoitteina ovat otoskoko, valintavammoja sekä cohort-eroavuudet eri ikäryhmien välillä.