selkäydinverkko

Selkäydinverkko on selkäytimen sisällä sijaitseva hermoverkko, joka koordinoi aistien käsittelyn, liikkeen säätelyn ja refleksitoiminnot. Se muodostuu harmaan aineen soluista sekä valkean aineen johtoradoista, ja se sijaitsee selkärangan kanavassa.

Harmaassa aineessa ovat neuronit, jotka vastaanottavat sensorista tietoa, ohjaavat lihasten toimintaa ja käyttävät välittäjäinterneuronien muodostamaa verkostoa signaalien välittämiseen. Takaosa vastaanottaa tunto- ja proprioseptiotietoa, etuosaan lähtevät motoriset neurit siirtävät käskyjä lihaksille. Välikerroksessa tapahtuu signaalien välittäminen useiden interneuronien avulla.

Valkea aine koostuu johtoradoista, jotka kuljettavat signaaleja sekä ylös että alaspäin. Ascendenteihin reitteihin kuuluvat signaalit, jotka vievät tunto- ja asento-informaatiota kohti aivoja, ja descendenteihin reitteihin kuuluvat käskyradat, jotka siirtävät liikesignaaleja aivoista alas selkäytimeen.

Toiminnot: selkäydinverkko hoitaa refleksireittejä—nopeat vastaukset, jotka eivät vaadi aivojen osallistumista—sekä toimii sensoristen ja motoristen signaalien välissä, mahdollistaa perusliikkeiden rytmisen säätelyn ja asennon ylläpidon. Keskusrytmin generaattorit antavat kyvyn kävellä ja liikkua rytmikkäästi osittain aivokontrollin ulkopuolella.

Kehitys ja kliininen merkitys: verkko kehittyy sikiöaikana ja on osoitettavissa plastisuutta aikuisuudellakin. Selkäydinvammat voivat johtaa motorisen ja sensorisen toiminnan menetykseen tietyn tason alapuolella. Diagnoosi perustuu neurologiseen tutkimukseen ja kuvantamiseen; hoito painottuu akuutin tilan vakauttamiseen, kuntoutukseen ja toimintakyvyn palauttamiseen.