sekunnit

Sekunti (monik. sekunnit) on SI-järjestelmän perusyksikkö ajan mittaamisessa. Sen symboli on s. Sekunti on määritelty siten, että sen kesto vastaa 9 192 631 770 periods of radiation corresponding to the transition between two hyperfine levels of the ground state of caesium-133. Näin sekunti on nykyisin tarkkarajainen, toistettavissa oleva ajanjakso riippumatta ilmakehän olosuhteista.

Historiaa ja määritelmän kehitystä. Aiemmin sekunti määriteltiin osana vuorokauden mittausta: esimerkiksi 1/86 400 osa vuorokaudesta. 1960-luvun lopulla siirryttiin atomiseen määritelmään, mikä paransi ajan mittauksen tarkkuutta ja vakautta kansainvälisesti.

Alaliikkeet ja yhteydet. Sekunti muodostaa monenlaisten mittausten perustan. Tutkimuksessa ja tekniikassa käytetään usein pienempiä yksiköitä, kuten millisekuntia (ms), mikrosekuntia (µs) ja nanosekuntia (ns). Suhteet ovat: 1 s = 1 000 ms = 1 000 000 µs = 1 000 000 000 ns. Sekunti on myös määrittäjä mittaus-, kellotuksessa ja aikaleimaissa, joissa käytetään yleisesti UTC- ja TAI-ajanlaskua.

Käyttötavat. Sekunti ilmenee sekä ajassa tapahtuvina hetkinä (esimerkiksi kellon aika 12:34:56) että aikaväleinä (esimerkiksi tehtävä kestää 5 sekuntia). Sekunti on kaikkien muiden aikayksiköiden, kuten minuutin ja tunnin, perusyksikkö, ja se on keskeinen käsite sekä arkielämässä että luonnontieteissä.

Kieliversio ja etymologia. Suomen sana sekunti on todennäköisesti lainattu ruotsin sanasta sekund, joka juontuu latinankielisestä secundus. Sekunnit muodostavat yleiskielessä ja teknisissä yhteyksissä keskusta ajanhallinnassa.