seisontaasento

Seisontaasento on perusasento, jossa ihminen seisoo vakaasti ja kehon linjat ovat tasapainon ja liikkeen hallinnan kannalta optimaaliset. Se toimii usein lähtökohtana sekä staattisille että dynaamisille liikkeille eri urheilulajeissa, tanssissa ja päivittäisissä toimissa.

Tyypilliset piirteet: jalat noin lantion leveydellä, paino jakautuneena tasaisesti tai hieman päkiöille riippuen aktiviteetista, polvet kevyesti koukussa, lantio neutraalisti, selkä suorana, hartiat rentoina, pää pystyssä ja katse eteen. Pään asento voi vaihdella toiminnan mukaan, mutta ylävartalon tulisi säilyä neutraalissa linjassa.

Variantiensa mukaan seisontaasento voi olla neutraali tai rento, urheilullisempi valmiusasento sekä lajiin erityisesti räätälöityjä asentoja, kuten kamppailulajeissa tai miekka- ja taistelulajeissa, joissa jalka- ja vartaloasennot säädetään vakauden ja liikkeen mahdollistamiseksi.

Funktiona se antaa tasapainon ja voimansiirron pohjan, helpottaa liikkeiden siirtymää ja voi ehkäistä loukkaantumisia ergonomisissa tilanteissa sekä kuntoutuksessa.

Harjoittelu ja ohjeet: kiinnitä huomiota ryhtiin, hartioihin ja keskikehoon; vältä polvien lukkiutumista ja liiallista etukenoa; pidä paino keskellä kehoa; etene säilyttäen perustan; harjoittele paljain jaloin tai asianmukaisella kengityksellä eripituisilla alustoilla proprioceptionin kehittämiseksi.

Yleisiä virheitä: polvet lukkiutuvat, hartiat ovat kireät, niskaa/Takaraivoa jännitetään, painon jakautuminen on epätasapainossa, jalat ovat liian lähellä tai liian kaukana toisistaan.

Katso myös: ryhti, urheiluasento, kamppailuasento.