savikiteiden

Savikiteet ovat sedimentaarisia kivilajeja, joiden pääaines on savi- ja hienorakeiset aineet. Ne muodostuvat, kun hienot sedimentit laskeutuvat rauhallisissa vesistöolosuhteissa ja tiivistyvät diagenesin sekä pakkautumisen aikana. Savikiteissä yleisiä mineraaleja ovat illitiitti, kaoliini ja smektiitti, ja niihin voi sisältyä kvartsia sekä orgaanista ainetta. Rakeisuudeltaan ne voivat olla hyvin hienoja ja usein fissilejä, eli ne rikkoutuvat helposti ohuiden kerrosten mukaan.

Luokittelu savikiteille perustuu pääasialliseen rakeisuuteen ja rakenteeseen. Yleisimmät termit ovat claystone (pääosin savesta koostuva), mudstone (ei-fissile, savi- ja mudasekoite), shale (fissileinen, usein savipuolella) sekä siltstone (siltapainotteinen). Eri luokittelut voivat vaihdella, kun tarkastellaan mineralo- ja rakeisuusarvoja, mutta kaikilla savikivillä on tyypillinen korkea savipitoisuus.

Sijainti ja merkitys. Savikiteet esiintyvät maailmanlaajuisesti monissa sedimentaarisissa basenissa ja niiden kerrostumat voivat olla merkittäviä öljy- ja vesivarantojen sekä vesistön suojakerrosten kannalta. Ne voivat toimia aquitardeina eli veden liikkeen estäjinä ja vaikuttavat vedenkulun sekä sadevesien suojaukseen. Teollisesti savikiteitä hyödynnetään muun muassa saviktaan ja keramiikan raaka-aineina sekä joissakin tapauksissa rakennusmateriaalina. Savikivien tutkimus liittyy erityisesti sedimentologian, diagenesian ja hydrogeologian aloihin.